Tampereen Supermessut

Kävimme koko perhe Tampereen Supermessuilla viime sunnuntaina. Täytyy tunnustaa, että nämä olivat ensimmäiset puutarhamessut, joille olen koskaan osallistunut, mutta eivät varmasti viimeiset. Supermessuilla kiertelimme pääasiassa puutarhapuolta, mutta kävimme lopuksi vilkaisemassa myös Kotimaan matkailu -messuja. Design- ja käsityötori, OutdoorErä- ja Keräilypuoli jäivät tällä kertaa käymättä.

Toivomuskujan istutuksissa toistuivat mm. helmililjat, havut, hortensiat ja narsissit. Hortensioiden ruukut oli kivasti piilotettu säkkikankaaseen.

Toivomuskujalta löytyi myös keväisiä hiirenkorvia, paneeleista rakennettuja istutusaltaita ja kierrätysvinkki vanhoille tuoleille.

Siemenien, sipuleiden, juurakoiden ja perennojen lisäksi myynnissä oli erilaisia puutarhakoristeita, mm. monia erilaisia risutöitä.

Tällainen ikkunanpokissa oleviin reikiin kiinnitettävä ruukkuteline olisi kätevä meilläkin esim. olohuoneen korkeisiin ikkunoihin.

Myös joitakin piharakennuksia, mm. kasvihuoneita ja grillikota oli näytillä. Tällainen laavukin on ihan kiva ja vähän erilainen idea.

Lapset tykkäsivät tästä penkistä, sillä ikkuna-aukosta oli hauska kurkkia.

Harkkoja voi käyttää näinkin.

Messuilla oli esillä viisi teemapihaa: Rentoutujan latauspiste, Metsä puutarhassa - puutarha metsässä, Monikäyttöinen Terassipiha, Trendikäs Kunnonpiha ja Pelipiha.

Rentoutujan latauspiste koostui pergolasta, viherseinistä ja muureista istutusalueineen.

Metsä puutarhassa - puutarha metsässä

Monikäyttöistä Terassipihaa reunusti runsas istutusalue.

Terassipihalla oli myös ulkoporeallas.

Vesiputousmainen vesielementti.

Kunnonpihassa oli erilaisia kuntoilu- ja voimisteluvälineitä.

Pelipihassa voi hyppiä ruutua nurmeen upotetuilla betonilaatoilla...

...tai pelata shakkia.

Kotimaan Matkailumessuilla tapasimme mm. Muumipeikon ja Pikku-Myyn. Nuorimmaisemme oli aivan myyty, kun Muumipeikko rapsutteli hänen varpaitaan, eikä olisi tahtonut jatkaa matkaa eteenpäin. Itku laantui kuitenkin nopeasti, kun vähän matkan päässä oli Luonto-Olohuone Oy:n osastolla alpakoita.

Alpakoita sai silittää ja ruokkia.

Messupäivä oli mukava kokemus. Yövyimme Tampereella ja seuraavana päivänä palasimme takaisin kotiin. Paluumatkalla oli pakko pysähtyä Vaajakoskella Pandan tehtaanmyymälässä ostamassa suklaata kotiintuomisiksi (kuten aina tuolla suunnalla käydessä!). :) Muita kasseja tai nyssyköitä ei messuilta mukaan tarttunut. Muutamia ihania perennoja olisi kyllä ollut myynnissä, mutta meilläpäin on vielä sen verran lumista ja kylmää, että ajankohta niiden hankkimiseen olisi ollut turhan aikainen. Kuitenkaan aivan tyhjin käsin messuilta emme lähteneet, laukussa poltteli nimittäin ihana tilausvahvistus! Sen sisältöön palaan tulevissa postauksissa... :)

Iloisia huhtikuun viimeisiä päiviä ja hauskaa vappua!

Huhtikuun kylvökuulumisia

Huhtikuu on ulkona ollut vielä melko talvinen ja viileä, nyt aivan viimeisen viikon aikana on selkeästi ollut kevättä ilmassa. Sisällä meillä sen sijaan kevättouhut ovat olleet jo täydessä käynnissä, ja välillä tekemistä on ollut niin paljon, että vuorokaudesta ovat tuntuneet tunnit loppuvan kesken. 

3.4.2017 tein ensimmäiset huhtikuun kylvöt. Aloitin lasten kanssa ohran siemenillä pääsiäistä ajatellen. Samana päivänä multiin pääsivät myös seuraavat siemenet: ryhmäsamettikukka "Bonita", punakosmoskukka "Sensation", päivänsini, aitoelämänkukka, vaaleanpunainen tuoksuherne, kääpiösamettikukka "Golden Gem", kähäräminttu, rakuuna "Venäläinen", lehtisalaatit "Australialainen" ja "Red Salad Bowl" ja keräsalaatti "Market Favourite". Mieheni oli löytänyt purkista kaksi jo osittain itänyttä valkosipulia ja ystävällisesti jättänyt ne minulle versotusta varten. Laitoin nekin samalla kertaa kasvamaan. 

Valkosipulinkynsiä versotusta varten.

Ohran kylväminen lasten kanssa.

Tuoksuherneen, australialaisen lehtisalaatin ja kääpiösamettikukan siemenet olivat lähemmäs kymmenen vuotta vanhoja, avatuissa pusseissa, eivätkä ne itäneet. Myös kähäräminttu jäi itämättä. Muut itivät hyvin ja valkosipuli versoi nopeasti.

Punakosmoskukka "Sensation" 14.4.2017

Valkosipuli 14.4.2017

Tein uudet kylvöt uusilla siemenillä australialaisesta lehtisalaatista ja vaaleanpunaisesta tuoksuherneestä 14.4.2017. Samalla laitoin uuden erän kähäräminttua ja lisää ryhmäsamettikukkaa kääpiösamettikukan tilalle. Lehtisalaatti ja tuoksuherne itivät tällä kertaa todella hyvin. Ryhmäsamettikukan toinen erä on yhtä terhakkakasvuista kuin ensimmäinen. Kähäräminttu sen sijaan antaa edelleen odottaa itseään. Taidan tyytyä ostamaan mintun taimet valmiina.

22.4.2017 koulintaan pääsivät australialainen lehtisalaatti, päivänsini, punakosmoskukka ja aitoelämänkukka. "Red Salad Bowl" -lehtisalaatin ja keräsalaatin koulin jo pari viikkoa aiemmin. Tuoksuherne, ryhmäsamettikukka ja venäläinen rakuuna odottavat vielä vuoroaan. Tämä viimeinen pari viikkoa on ollut yhtä hulinaa ja vilskettä, ja aikaa esimerkiksi koulinnoille on ollut vaikea löytää. Aitoelämänkukatkin olisi pitänyt koulia jo aiemmin, sen verran suuriksi ne ehtivät venähtää, mutta ihan hyvät niistä tulivat kuitenkin.

Aitoelämänkukka 22.4.2017

Nyt vain odotelen, että pääsen totuttamaan taimia ulkoilmaan ja istuttamaan lopullisille paikoilleen. Lisäksi minulla olisi vielä muutamia esikasvatettavia jäljellä ensi kuulle. Ensi viikonloppuna juhlitaan esikoisemme 5-vuotissyntymäpäivää, joten tämä viikko meneekin juhlajärjestelyissä.

Kivaa kevätviikkoa kaikille!

Arvonnan voittajat

Kukkiva keidas -puutarhakirjojen arvonnan osallistumisaika on päättynyt ja arvonta on suoritettu.

Ruukkulilja kukoistaa keittiössämme.

Arvontaan osallistui yhteensä 83 lukijaa 97 arvalla. Arvonta toteutettiin perinteisenä lappuarvontana, ja onnettarina toimivat kaksi vanhinta lastamme.

Onnettaren suosiossa tällä kertaa olivat Tarja ja Kurjenkello. Laitattehan minulle yhteystietonne osoitteeseen puutarhahetki@gmail.com, niin postitan palkintonne pikimmiten. :)

Onnea voittajille ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

Kevätpuuhia (ja arvontamuistutus)

Vaikka puutarha on pääosin vielä lumen peitossa, olen vähitellen aloitellut jo kevätpuuhia. Omenapuut leikkasin, kuten aiemmassa postauksessani kerroinkin. Pensaita en vielä lumen vuoksi pääse napsimaan. Takapihan terassilla ruukuissa kasvavat tuijat leikkasin pari viikkoa sitten, lähinnä siistin niiden muotoa vähän pyöreämmäksi, koska etenkin toinen niistä oli kasvattanut ohuen, harvan latvan. Muita havuja en päässyt leikkaamaan ajallaan, koska nekin ovat vielä lumen alla. 

Kevättä meillä on kuitenkin edistetty kunnolla hartiavoimin. Sekä mies että lapset ovat pilkkoneet ja kolanneet pois jäätä etupihalta ja siirtäneet lunta kinoksista aina sulakohtiin nopeuttaakseen lumien sulamista. Tällä hetkellä etupiha nurmi- ja istutusaluetta lukuunottamatta, takapihan terassi ja portaat, nuotiopaikka, kohopenkin kivireunus ja pieni nurmiläntti sen edessä, kiinankeltakärhön istutusallas, maatramboliini ja istutuslaatikot ovat paljaina, muualla on vielä n. 20-30cm syvä hanki. Viime viikko oli viileä, oli -10 asteen yöpakkasia ja muutamana päivänä lämpötila oli ympäri vuorokauden pakkasen puolella, minkä vuoksi lumien sulaminen on nyt ollut hitaampaa kuin edellisellä viikolla. Sulamista nopeuttaaksemme levitimme talven aikana takkatulien poltosta kertyneet tuhkat hangelle, samalla hoituu maan happamuuden neutraloiminen, eli tuhkan käyttö korvaa kalkituksen. Tuhkan ravinnepitoisuus riippuu poltetusta puulajista, mutta sopiva määrä on noin viisi kilogrammaa eli suurinpiirtein ämpärillinen 50-100 neliömetrille. Tuhkaa voi käyttää sekä nurmikolle että hyöty- ja koristekasveille.

Tuhkaa levitimme mm. istutuslaatikoiden ja omenapuiden väliselle kaistaleelle.

Linnut sirkuttavat ulkona jo kovasti. Työmatkalla olen nähnyt jo kurkiauroja, joutsenia uimassa ja lukuisia töyhtöhyyppiä seistä tököttämässä peltojen reunalla tien laidalla. Harjaamme koiraamme yleensä pihalla ja jätämme karvatupot etenkin näin keväisin ulos lintujen pesätarpeiksi. Varikset ovatkin nyt innolla vieneet nuo karvapallot mukanaan, liekö jo pesänrakennuspuuhat mielessä, vai mihin sitten käyttäneetkin. Mies putsasi  myös linnunpöntöt ja kiinnitti pari talven aikana irronnutta pönttöä paremmin.

Kaikista näistä kevätpuuhista minua eniten ilahduttavat kuitenkin viikko sitten tekemäni kevätistutukset. Talven hyvin palvelleet callunat joutivat pois. Ostimme myös uudet ruukut etupihan portaikkoon, vanhat olivat jo vuosien aikana haurastuneet ja pääsevät jatkokäyttöön yhdessä ensi kesän puutarhaprojektissani. Istutin uusiin ruukkuihin oransseja orvokkeja ja tete-narsisseja. Ruukut ovat pääoven edessä portailla, ja aina töihin lähtiessäni ja kotiin tullessani päivä tuntuu jo heti paljon paremmalta, kun huomaan keväiset istutukset. Nyt viime päivinä tosin niiden sisäruukut olemme joutuneet kantamaan yöksi sisään pakkasten takia. Jospa nuo yli -10 asteen pakkasetkin jo vähitellen väistyisivät, niin loppuisi tuo ruukkuralli...

Muistutan tähän lopuksi vielä puutarhakirja-arvonnasta blogissani. Osallistumisaikaa on 19.4. saakka.

Iloa päivääsi!

Arvonta!

Sain Gummerukselta ihanan kirjapaketin, joten muutamia kirjaesittelyjä on luvassa blogissani tässä kevään kuluessa ja myös arvontaa. Sain heiltä ystävällisesti kaksi kappaletta Kukoistava keidas -nimistä kirjaa arvontaa varten, joka pyörähtää tänään käyntiin. 

Kukoistava keidas, pihan ja parvekkeen uusi loisto (Viherpiha, 2017, Gummerus, 143 sivua) on koottu Viherpihalehden parhaista artikkeleista. Kirjan nimi lupaa paljon, ja kirja kyllä lunastaa lupaukset. Tämän oppaan ohjeiden avulla on varmasti mahdollista luoda oma kukoistava keitaansa. Kirjan alkupuolella käydään läpi malli-istutusten avulla vinkkejä erilaisille pihatyypeille, mm. tasamaatontille, rinnetontille, kapealle pihalle ja mökkipihalle. Malli-istutuksien kasveille on annettu selkeät hoito-ohjeet ja lisäksi jokaiselle pihatyypille vinkataan lopuksi neljä erilaista yhdistelmää virkistämään maisemaa. Tämän jälkeen kirja esittelee samaan tyyliin malli-istutuksia hoito-ohjeineen ja yhdistelmävinkkeineen hankaliin olosuhteisiin, kuten tuuliselle tontille, savimaalle, paahteeseen, varjoon ja Pohjolan viileisiin oloihin.

Malli-istutukset on havainnollistettu selkein piirustuksin.

Erilaisia muita kasviyhdistelmiä malli-istutuksen aiheeseen liittyen.

Kirjassa on paljon kauniita, inspiroivia kuvia. Tällaista tunnelmaa haluaisin omaankin puutarhaani.

Todella mielenkiintoisena koin myös kappaleen, jossa käydään läpi kauniita ruukkuistutuksia. Näistä löytyy jokaiseen eri ilmansuuntaan olevalle terassille, sisääntulolle tms. omat suositeltavat kasvinsa.

Kirjan loppupuolella käydään läpi yleisesti istutusohjeita esim. kukkapenkin perustamiseen turveharkkoreunuksella tai sanomalehtien päälle, säleikkömarjapensaille ja pajumajalle. Ohjeet ovat selkeitä ja sisältävät havainnolliset kuvat toimien eri vaiheista. Aivan lopuksi kirjassa on vielä joitakin kierrätys-, nikkarointi- ja tuunausohjeita esimerkiksi yrttilaatikolle ja taimipöydälle.

Nikkarointiohjeissa on selkeät kuvat ja ohjeet vaihe vaiheelta. Lisäksi tarvikkeet on listattu hinta-arvioiden kera.

Tällainen taimipöytä olisi nätti ja kätevä.

Kirja sisältää paljon kauniita, inspiroivia kuvia, ja ainakin itse luin sitä todella innoissani. Kiitos Gummerus!

Kukoistava keidas -kirjoja arvon siis kaksi kappaletta. Voit osallistua näiden kirjojen arvontaan:

- yhdellä arvalla olemalla tai liittymällä blogini lukijaksi (sivupalkissa oikealla kohta "Lue") ja jättämällä kommentin tähän postaukseen

- yhdellä arvalla tykkäämällä blogini sivusta "Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogi" Facebookissa ja jättämällä kommentin joko tähän postaukseen tai Facebookin puolella tämän postauksen linkitykseen

- kahdella arvalla tekemällä molemmat yllä olevat, jolloin kommentti tähän postaukseen riittää. Muistathan kuitenkin mainita, monellako arvalla olet mukana!

Osallistumisaika alkaa tänään 13.4. ja päättyy keskiviikkona 19.4.2017. Palkintojen postitus vain Suomeen.

Tervetuloa osallistumaan arvontaan!
Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!

Omenapuiden leikkaus

Istutimme neljä omenapuuta vajaa viisi vuotta sitten, ja olen yrittänyt ohjata leikkauksilla ja oksia taivuttamalla niiden kasvua. Toissa talvena yksi puista joutui jänisten uhriksi, kun jänissuojaus petti, ja pitkäkorvat olivat jyrsineet rungon melkein kokonaan ympäri, vain pieni kuoren suikale oli jäljellä. Puu vaikutti kuitenkin viime kesänä toipuneen vauriosta yllättävän hyvin. Viime vuonna leikkasin omenapuita melko reilusti. Lyhensin oksia ja latvaa ja poistin väärään suuntaan kasvaneita oksia. Luulen, että viimekeväinen leikkaus kannusti puita turhan kiivaaseen kasvuun ja muutamien vesiversojenkin kasvattamiseen. Tänä keväänä päätinkin tyytyä poistamaan vain mahdolliset kilpalatvat ja väärään suuntaan kasvavat tai liian tiheät oksat, ja leikkaan sitten heinä-elokuussa tarvittaessa lisää. Meillä "Pirja" on tuottanut muutaman omenan satoa jo parina vuonna, "Punakaneli", "Huvitus" ja "Vuokko" ovat antaneet vielä odottaa herkkujaan.

Omenapuiden hoitoleikkaukset suositellaan tehtäväksi kevättalvella maalis-huhtikuussa silmujen ollessa vielä lepotilassa kovien pakkasten hellitettyä. Itse leikkasin omenapuut viikko sitten. Puolimetrinen hanki kantoi hyvin, joten yletyin kivasti leikkaamaan ihan ylhäältä asti ilman tikkaita tai sen kummempia apuvälineitä. 

Tässä vielä ohjeet omenapuiden leikkausta varten:

- poistetaan kuivat, repeilleet ja toisiaan hankaavat oksat

- poistetaan kilpalatva

- poistetaan liian tiheässä (alle 15cm päässä toisistaan) kasvavat oksat

- leikataan latvuksen sisäosia kohti tai ristikkäin kasvavat oksat

- poistetaan tai lyhennetään oksia, jotka kasvavat jyrkässä kulmassa runkoon nähden. Lyhennettäessä leikataan niin, että viimeinen oksaan jäävä silmu osoittaa ulospäin rungosta. Repeämisalttiit oksat poistetaan.

- leikataan kulkua haittaavat oksat

- poistetaan runko- ja juuriversot
- latva katkaistaan n. 2.5 - 3 metrin korkeudelta, jotta puusta ei kasvaisi liian korkea ja omenoiden kerääminen olisi jatkossa helppoa

- oksat leikataan aivan oksankauluksen vierestä, mitään tappeja ei jätetä

- heinä-elokuussa voidaan poistaa pehmeitä, oksasta ylöspäin kasvavia vesiversoja ja tarvittaessa lyhentää hyvin pitkää vuosikasvua (riittävä yhden kesän kasvu on n. 30cm)

"Punakaneli" joutui vuosi sitten talvella omenapuistamme pahiten jänisten syömäksi, jonka vuoksi se on vähän muotopuoli. Kuva on otettu ennen tämänkeväistä leikkausta ja merkkasin tähän punaisella suurin piirtein ne oksat, jotka leikkasin pois.

"Punakanelin" runko oli syöty toissa talvena lähes ympäri, vain noin senttimetrin levyinen kaistale oli kuorta jäljellä. Puu on kuitenkin korjannut vauriota ja tämän verran on haava-aluetta vielä jäljellä.

Päärynäpuut kävin katsastamassa leikkaustarpeen varalta, mutta nepä eivät tänä keväänä leikkausta tarvineetkaan. Luumu- ja kirsikkapuiden leikkaus onkin sitten ajankohtaista vasta elokuulla kumivuodon vuoksi. Niitä ei tosin juuri ole tarvinutkaan leikata, ihan joku yksittäinen kuiva tai toista hankaava oksa joskus. Pensaitakaan en vielä pääse leikkaamaan, sillä ne ovat lumen alla.

Tähän loppuun laitan vielä yhden keväisen kuvan puutarhastamme. Meillä on lunta vielä n. 30-40cm, joten yleisilme ei täällä todellakaan ole kovin keväinen, mutta yhdestä kohdasta on aivan pieneltä alalta lumi sulanut. Meinasin lentää viikonloppuna takapuolelleni, kun huomasin siinä krookuksen piippoja ja vielä yhden nupunkin jo! Näin aikaisin ei kyllä ole aiemmin piippoja puutarhassamme näkynyt. Tätä käyn nyt päivittäin ihastelemassa ja tiirailemassa, milloin nuppu aukeaa. :D

Onko sinun puutarhastasi lumet sulaneet, ja onko siellä kenties kevätkukkijoitakin jo?

Joko sinä olet leikannut omenapuusi tai muita puuvartisia kasveja?
Mukavaa viikon alkua!

#tulppaanitorstai tuo tuulahduksen keväästä

Tänä torstaina osallistun Kukkalan Sannan #tulppaanitorstai -haasteeseen pirteällä, iloisen värisellä kimpulla, jossa keltaiset ja valkoiset tulppaanit ja hiirenkorvalla olevat isotuomipihlajan oksat luovat pääsiäistunnelmaa ja keväistä raikkautta.

Iloista loppuviikkoa!

Puutarhan karvaturri

Kodissamme asustaa myös nelijalkainen ystävämme, 6.5-vuotias welsh corgi pembroke -uros nimeltään Rolf. Kesäisin koiramme pääsee puutarhaan melko usein, talvella sen ulkoilut rajoittuvat pääosin kävelylenkkeihin. Nyt viimeisen parin viikon aikana Rolf on päässyt taas kevään ensimmäisiä kertoja puutarhaan juoksentelemaan ja telmimään lumessa. Voi sitä karvaturrin riemua, kun koittaa takapihalle pääsyn hetki! Koiran kulkemisesta ympäri puutarhaa tuntuu olevan myös se hyöty, että jänikset pysyvät sen jälkeen hetken poissa etsimästä kaluttavia pensaita. Vaikka suojasimme viime syksynä lähes kaiken mahdollisen, huomasin muutama päivä sitten, että purppuraheisiangervoa, marja-aroniaa ja yhtä omenapuuta oli kuitenkin nakerreltu muutaman oksan kärjestä. Myös korallikanukkaa oli käyty vähän puraisemassa, mutta maku ei ilmeisesti ollut mieleinen, koska kuoresta oli näykätty vain pieni pala. Onneksi vahingot ovat ainakin toistaiseksi olleet pieniä. Rolf pääsee joka tapauksessa nyt taas jatkossa ulkoilemaan puutarhan puolelle useammin. Jospa ne puputkin pysyisivät sitten paremmin metsän siimeksessä.

Ensin pitää juosta monta kertaa koko puutarha ympäri.

Sitten voi jo hetken pysähtyä katselemaan, kuuntelemaan ja haistelemaan.

Vielä on otettava pienet spurtit.

Ja sitten voikin rauhoittua ja keskittyä syömään lunta.

Vauhdikasta viikonalkua!